Allergisena raskaaksi - mitä huomioida?

Raskauden suunnittelu on usein jännittävää aikaa. Tavoite perheenlisäyksestä voi samaan aikaan innostaa keskittymään paremmin omiin ruokailutottumuksiin ja elintapoihin, mutta myös ahdistaa ja stressata, sillä omien elintapojen kautta ei vaikuta enää vain omaan, vaan myös kehittyvän sikiön terveyteen. Äidin raskaudenaikaisella ruokavaliolla on useissa tutkimuksissa havaittu yhteys raskauden etenemiseen sekä syntyvän lapsen hyvinvointiin. Omaan ruokavalioon olisi hyvä kiinnittää huomiota jo raskautta suunniteltaessa, mutta erityisesti ravitsemuksen merkitys korostuu raskauden aikana useiden ravintoaineiden tarpeen lisääntyessä. Raskausaikana sikiön normaalin kehityksen kannalta on keskeistä huolehtia riittävän energiansaannin lisäksi kaikkien tarvittavien ravintoaineiden riittävästä saannista ensisijaisesti sopivien ruoka-aineiden ja tarvittaessa ravintolisien avulla. Erityisruokavaliot ja allergiat voivat tuoda omat haasteensa monipuolisen ruokavalion koostamiseen.

Tilanteissa, joissa tulevan lapsen vanhemmista joko toisella tai molemmilla on allerginen sairaus, on myös lapsella suurentunut riski sairastua allergiseen sairauteen, kuten ruoka-allergiaan. Myös riskiperheissä äidin suositellaan noudattavan raskausaikana yleisiä raskaana olevien ruokavaliosuosituksia, eli ruokavaliota, joka sisältää monipuolisesti: - kasviksia, hedelmiä ja marjoja - täysjyväviljatuotteita - kalaa - rasvattomia maitotuotteita - kohtuullisesti vähärasvaisia lihavalmisteita. Raskausaikana vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta keskeisiä ovat folaatti, D-vitamiini, kalsium, jodi ja rauta. Myös kuidun sekä pehmeiden rasvojen riittävä saanti on tärkeää.

Moniallergisten äitien voisikin olla raskautta suunniteltaessa hyvä pyrkiä karsimaan turhat ruokarajoitteet pois ja mahdollisesti pitää ruokavaliossa mukana oireiden sallimissa rajoissa myös lievimpiä oireita aiheuttavia ruoka-aineita.

Nykytiedon mukaan raskaudenaikainen välttämisruokavalio, eli yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden, kuten maidon, kananmunan tai pähkinöiden rajoittaminen ei ehkäise lapsen ruoka-allergiaa, vaan päinvastoin on jopa havaittu, että yleisimmin allergisoivien ruoka-aineiden kulutus raskausaikana voisi jopa pienentää lapsen riskiä sairastua allergiseen sairauteen. Äidin oma allergia voi joissain tapauksissa automaattisesti pakottaa välttämisruokavalioon. Moniallergisten äitien voisikin olla raskautta suunniteltaessa hyvä pyrkiä karsimaan turhat ruokarajoitteet pois ja mahdollisesti pitää ruokavaliossa mukana oireiden sallimissa rajoissa myös lievimpiä oireita aiheuttavia ruoka-aineita.

Kuinka korvata rajoitetut ruoka-aineet?

Laajat ruoka-allergiat tuovat usein haasteita monipuolisen ja terveyttä tukevan ruokavalion koostamiseen erityisesti tilanteissa, joissa täytyy rajoittaa ruoka-aineita useasta eri ruoka-aineryhmästä tai ruokavaliosta jää pois ravitsemuksellisesti keskeisiä ruoka-aineita, kuten esimerkiksi maitotuotteet, viljat tai kala.

• Mikäli äidin ruokavaliosta puuttuvat esimerkiksi maitotuotteet, tulisi ne korvata täydennetyillä kasvipohjaisilla tuotteilla ja ravintolisillä muun muassa proteiinin, kalsiumin, D-vitamiinin ja jodin riittävän saannin turvaamiseksi.

• Mikäli ruokavaliosta on jouduttu karsimaan esimerkiksi vehnää, ruista tai ohraa sisältävät täysjyväviljatuotteet, on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä kuidun ja tiettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden, kuten E-vitamiinin, tiamiinin, fosforin ja seleenin saannista käyttämällä monipuolisesti ruokavalioon sopivia viljatuotteita, kuten kauraa, tattaria, hirssiä tai kvinoaa.

• Mikäli äidin allergian vuoksi ruokavaliosta rajoitetaan kala tai pähkinät, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota riittävään pehmeiden rasvojen saantiin käyttämällä runsaammin esimerkiksi rypsiöljyä ja runsasrasvaisia kasvipohjaisia levitteitä.

Keskeistä raskaana olevan moniallergisen äidin ruokavaliossa on se, että ruokavaliosta rajoitettava ruoka-aine pyritään aina korvaamaan jollain ravitsemuksellisesti vastaavalla sopivalla tuotteella, jotta ruokavalio säilyy monipuolisena ja ravitsemuksellisesti riittävänä sekä raskautta että lapsen kehitystä ajatellen.

Vaikuttaako raskaudenaikainen ruokavalio lapsen ruoka-allergioiden ilmenemiseen?

Raskaudenaikaisen ruokavalion vaikutus lapsen ruoka-allergioiden kehittymiseen on vielä nykyään epäselvä. Allergisten sairauksien kehittymiseen on havaittu vaikuttavan geenien lisäksi myös muun muassa asuinympäristö, erilaisille mikrobeille altistuminen sekä perhekoko.

Nykytieto vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei äidin raskaudenaikaisella ruokavaliolla voida juurikaan vaikuttaa lapsen allergioiden ilmenemiseen.

Allergioiden vahvan periytyvyyden vuoksi varmasti useiden allergisten vanhempien huolena on oman tulevan lapsen mahdollinen allergia. Tällöin vanhemmat voivat haluta kaikin mahdollisin keinoin pienentää lapsen riskiä sairastua allergiseen sairauteen, muun muassa omien ruokavalintojen kautta. Nykytieto vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei äidin raskaudenaikaisella ruokavaliolla voida juurikaan vaikuttaa lapsen allergioiden ilmenemiseen. Onkin todennäköisintä, että muut tekijät, kuten genetiikka ja ympäristötekijät ovat äidin raskaudenaikaista ravitsemusta merkittävämpiä tekijöitä lapsen ruoka-allergioiden taustalla. Mikäli lapselle ilmenee ruoka-allergia, yleensä lohduttavaa on se, että ennuste paranemiselle on erittäin hyvä. Yleensä osa lasten ruoka-allergioista lievittyy jo ensimmäisen kolmen vuoden aikana ja suurin osa paranee ennen kouluikää.

Syömisen tulisi olla myös ilon ja nautinnon tuoja raskauden aikana.

Raskauden aikana on tärkeää huolehtia monipuolisesta ja riittävästä ravintoaineiden saannista kiinnittäen huomiota erityisesti ruokavalintojen ravintoainetiheyteen. Allergisen äidin on hyvä pyrkiä pitämään ruokavaliossaan oireiden sallimissa rajoissa mahdollisimman monipuolisesti erilaisia, myös yleisesti allergisoivia ruoka-aineita, yleisten raskaudenajan elintarvikkeiden turvallisuusohjeiden suosittelemissa rajoissa. Usein jo raskausaika itsessään saattaa herättää uudenlaisia huolia ja stressitekijöitä, joten ruokavalion noudattaminen ei saisi lisäksi olla liiallisena ahdistuksen aiheuttajana. On tärkeää pyytää ravitsemusterapeutin apua tilanteissa, joissa ruokavalion monipuolinen koostaminen tuntuu haastavalta, nimittäin syömisen tulisi olla myös ilon ja nautinnon tuoja raskauden aikana.

Marika Luukkonen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM

Tämä julkaisu on kirjoitettu Pro gradu -tutkielmani pohjalta. Pääset lukemaan graduni tästä linkistä, josta löytyvät myös tähän tekstiin käytetyt lähteet.